Monthly Archives: December 2012

Frohe Weihnachten!

2012-12-07 14.26.54_2

Hyvää joulua Wuppertalista!

Advertisements

Leave a comment

Filed under Wuppertal

Residenz Würzburg

Viimeinen lyhyt vilkaisu Würzburgin kohteisiin. Residenz Würzburg päästiin katsastamaan lähtöpäivän aamuna. Ruhtinaspiispojen (mikä mahtava ja nykyihmiseltä hieman mielikuvituksen venyttämistä vaativa titteli) asuinpalatsiksi rakennettu kokonaisuus kuuluu UNESCON maailmanperintökohteiden listalle ja oli aikoinaan varsin merkittävä hallintokeskus. Itse rakennuksen erikoisuuksiksi mainitaan muun muassa suuri, holvaamaton porraskäytävä ja kyseisen portaikon kattoa peittävä suuri fresko.

Näin kuvantutkijan näkökulmasta mielenkiintoista eivät niinkään olleet freskojen koot (toki vaikuttavia sinänsä), mutta aiheet ja esitystavat sen sijaan jaksoivat pitää mielenkiintoa yllä. Erityisesti itseäni kiehtoivat tavat, joilla eri mantereita oli pyritty teoksissa merkitsemään. Alligaattorit, kamelit, hevoset, koirat ja norsut toistuivat omien maanosiensa merkkeinä useissa osissa palatsin koristeluja, gobeliineja tai freskoja.

Maininta vielä kauniille palatsipuutarhalle ja vierailupäivälle sattuneelle keväiselle auringonpaisteelle, sekä kertakaikkisen oivalle läheiselle kahvilalle (hyvä kahvila on ainoa oikea päätös kaikenlaiselle päiväsaikaan tapahtuvalle kulttuuri-intoilulle).

Leave a comment

Filed under arjen kuvat, kulttuurihistoria, museot, taide

Museum am Dom Würzburg

Jannis Kounellis im Museum am Dom

Museum am Dom: Kokoelmat

2012-12-13 13.41.55

Huh. Ensin olin vaikuttunut Jannis Kounellisin installaatiosta Black / Hard Museum am Domin pohjakerroksessa. Tummat, tyhjät miesten takit (vaatteista tulivat tietysti mieleen Kaarina Kaikkosen mainiot installaatiot), hatut ja kengät loivat tunnelman väkivallasta, menetyksestä ja turhista uhreista. Rautalevyjen väliin puristuksiin jääneet takit tuntuivat suhteutuvan teollisten tuotannon väistämättömyyden (välttämättömyyden?) ilmapiiriin.

2012-12-13 13.44.45

Kiipesin portaat ylös kokoelmien puolelle aikomuksenani hieman vetää henkeä. Kevyen kiertelyn sijaan sain vastaan pitkään aikaan hienoimman kohtaamani kokoelmaripustuksen, joka suorastaan veti katsojan keskelle aina 1000-luvulta nykypäivään ulottuvan uskonnollisaiheisen taiteen vuoropuhelua. Palkinto myönnettäköön näille erittäin rohkeasti eri aikakausi yhdistävän ripustuksen suunnitelleille, selvästi ennakkoluulottomille ja toimivan vision omaaville ammattilaisille.

Aiheena jo itsessään voimakas (kristin)usko todella heräsi näyttelyssä eloon sekä vuosisataisena perinteenä, että alati kysyvänä ja kyseenalaistavana taidetraditiona. Kokonaisuudesta muodostui enemmän kuin osiensa summa. Omalla mittapuullani kyseessä oli todella harvinaislaatuinen – monin kerroin käsitellystä haastavasta aiheesta luotu – näyttely, joka onnistui ravistelemaan sopivasti niin visuaalisella kuin älylliselläkin tasolla.

2012-12-13 14.22.18

Leave a comment

Filed under museot, taide

Domschatz Würzburg

Laitetaan nyt maininta tänne koska tuli 1,50 euron sisäänpääsymaksukin maksettua. Pistäydyin katsomaan Würzburgin hiippakunnan ”aarrekammiomuseon” ihan tilastollisesta mielenkiinnosta. En nimittäin vielä kertaakaan ole tavannut erityisen onnistunutta tai oikeastaan edes etäisesti mieleenpainuvaa näyttelyä – siis sellaista, johon tekee mieli palata kerta toisensa jälkeen – aiheesta ”instituution X aarre/kolikko/mitali/koru/jne. -kokoelmat”. Würzburgin versio ei ollut sekään tilastollinen poikkeus.

Näyttelyteknisesti mielenkiintoinen ratkaisu oli värimaailma: kaikki pinnat lattiasta holvikattoon olivat mustia, (saksankieliset) salitekstit oli painettu mustalla pohjalla, vitriinien esinejalustat olivat mustia. Esineet kyllä piirtyivät kauniisti esille, ilme pysyi yhtenäisenä ja luximäärä varmasti konservoinnin sallimissa rajoissa, mutta ainakin kaikkia käyttäjäryhmiä ajatellen olisi saavutettavuudessa ollut parantamisen varaa. Tilaan (ja kirkolliseen aihepiiriin) olisi myös sopinut jokin äänimaailma. En varmasti ole ainoa joka vierastaa omien kenkien kopinaa muutoin täysin autiossa museossa.

2012-12-14 14.10.53

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria, museot

Museum im Kulturspeicher Würzburg

Würzburgin yliopistokirjasto on kuulemma hyvä. Päätin vierailla museoissa.

Ensimmäisenä suuntasin vuonna 2002 avattuun Museum im Kulturspeiher Würzburg -nimiseen taidemuseoon, jonka erikoisuutena ovat hyvin laajat konkreettisen taiteen kokoelmat.

2012-12-13 11.36.33

Kun sarja- tai pilakuvissa halutaan esittää kaikille tunnistettavalla (ja yleensä kyseiselle taiteen konventiolle irvailevalla) tavalla ”moderni tai abstrakti taide” (vaikka oikeasti ei tarkoiteta kumpaakaan), käytetään merkitsijänä tavallisesti ”söheröä kehyksissä” tai ”rautalankaveistosta jalustalla”. Kyseiset piirtäjät olisivat Kulturspeiher -museossa vieraillessaan puhjenneet riemastuneisiin ”I told you so!” -huudahduksiin. Tämä ei tarkoita, että esillä ollut taide olisi ollut söheröä tai rautalankaa. Päinvastoin, kokoelmat olivat varsin vaikuttavat. Ne vain edustivat yleisiä moderniin ja/tai abstraktiin taiteeseen liitettyjä mielikuvia hymyilyttävän hyvin.

2012-12-13 11.58.41

Museorakennus itsessään oli todella suuri, samoin kuin sen sisältämät kokoelmatkin. Ripustus perusnäyttelyn puolella oli varsin perinteinen. Esillä oli paljon veikeitä optisia illuusioita tuottavia teoksia. Jäinkin pohtimaan yksilöllisten havaintokokemusten erilaisuutta. Se, mikä omasta mielestäni toimii illuusion luomisessa erinomaisesti ei välttämättä avaudu maailmaa hieman eri tavalla havainnoivalle henkilölle lainkaan. Siksi olisin välillä kaivannut teemojen keskittämistä. Esimerkiksi erilaisia mustan ja valkoisen värin vuorottelulle perustuvia teoksia olisi ollut mielenkiintoista nähdä muutamia samassa tilassa.

Näkymä pohjakerrokseen.

Näkymä pohjakerrokseen.

Vaihtuvana näyttelynä museon pohjakerroksessa oli Herman Hessen maalauksia. Söpöä, mutta ei mitenkään erityisen iskevää. Olen myös hieman sitä mieltä, että isoa tilaa pitää käyttää isosti. Mikäli itse teokset eivät luonteensa puolesta ota tilaa haltuunsa, on ripustuksen tehtävä nostaa ne esille ja ohjata katsojan huomio itse asiaan. Tällä kertaa ainakin oma katseeni jäi harhailevaksi.

Paperitaidetta pedatilan edustaa piristämässä.

Paperitaidetta pedatilan edustaa piristämässä.

Leave a comment

Filed under museot, taide

Römisch-Germanisches Museum der Stad Köln

2012-12-06 14.03.16

Eli Kölnin kaupungin roomalais-germaaninen museo. Pakenimme museoon joulumarkkinoilla puhaltanutta hyytävää viimaa. Kauas ei tarvinnut kävellä, sillä museo sijaitsee aivan Kölnin tuomiokirkon kupeessa. Arkkitehtuuriksi oli valittu pelkistetty betonikuutio, oletettavasti juuri tuomiokirkon hyvin hallitsevaa siluettia kunnioittamaan. Sisätiloissa kontrasti roomalaisaikaisten jäännösten, modernien betoniseinien ja kumilattiamaton välillä oli ajoittain mielenkiintoinen, mutta kokoelmaa ajatellen toimi mielestäni pääosin hyvin.

2012-12-06 13.47.52

Kokoelmat oli asetettu esille samalla säntillisyydellä, kuin mitä saksalaisen historiankirjoituksen hakuteokset on laadittu. Tunkkaisuudelta pelasti kuitenkin perusnäyttelyn hyvin avoimeksi jätetty tila (väliseiniä ei ollut lähes lainkaan), ja mielestäni hyvin toimivat, kattoon kiinnitetyt ”yläteemakuutiot”, joiden avulla kerroksessa saattoi suunnistaa.

2012-12-06 13.52.26

Lisäksi esillä oli muutamia hyvin onnistuneita esimerkkejä säilyneen esineistön pohjalta tehdyistä rekonstruktioista (mm. roomalaisaikaiset vaunut) ja tietysti mielenkiintoisia yksityiskohtia. Luokassa roomalaishistoriaan keskittyvät museot ei Köln kuitenkaan paini kovin kovassa sarjassa. Harrastajille ja muutoin aihepiiristä kiinnostuneille varmasti vierailun arvoinen kohde, muille uskon Kölnin museokentän tarjoavan viihdyttävämpiäkin kohteita.

2012-12-06 13.50.38

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria, museot

Klassikoita

Jostain syystä olen viimeisen puolen vuoden aikana lukenut muutaman klassikoksi laskettavan kirjan. Yleensä en ole lainkaan näin viitseliäs – kallistun enemmän suhteellisen tuoreen kaunokirjallisuuden puoleen, yleensä jonkun sellaisen ihmisen suosituksesta jonka makua (salaisesti) fanitan.

Nyt sohvapöydällä olivat yllättävät valinnat: ensin alkusyksystä Emily Brontën Humiseva harju (melko varhainen suomennos, en muista tarkkaa vuotta) ja viime viikolla Jane Austenin Pride and Prejudice (alkukielellä), jälkimmäinen erityisesti siitä syystä että on Saksa iso kielialue (ahkeraa käännöstyötä) ja siten Wuppertalin kirjakauppojen englanninkielisten kirjojen valikoima kovin vaatimaton.

2012-09-08 11.33.11

Harmitella ei kuitenkaan sovi. Hienoja lukukokemuksia – erityisesti Humiseva harju oli vaikuttava ja hyvin erilainen kuin odotin (yleissivistys, missä lienet). Totuuden nimissä kuitenkin pidin enemmän Austenista, joka oli samalla myös hyvää helpotusta Downton Abbey -tyhjiöön. Nyt on kirjatilaus vetämässä Book Depositoryn kautta, mutta kenties näiden esimerkkien rohkaisemana tartun jatkossa piirun verran helpommin myös niihin klassikoihin.

2012-12-02 16.26.19

1 Comment

Filed under kirjat