Schwules Museum*

Minä haluan pitää seksuaalivähemmistöjen historiasta kertovasta museosta. Schwules Museumin aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen, täynnä kiehtovia tarinoita ja ihmiskohtaloita, sekä tärkeä. Läheskään kaikki tarinat – legendat tai todelliset – kun eivät edelleenkään välttämättä pääty onnellisesti. Vastuu paremmista, koko elämänkaaren kattavista kertomuksista, on meillä kaikilla: asenteissamme ja teoissamme. Ja museoiden tehtävä on vaikuttaa asenteisiin: ottaa kantaa humaanin, suvaitsevaisen ja moniarvoisen yhteiskunnan puolesta, jossa omaa ja muiden historiaa osataan arvostaa siihen takertumatta. Siksi minä haluan ihastua homomuseoon.

Unkown artist: self-portrait, around 1830 ©Schwules Museum. Kuva Schwules Museum.

Unkown artist: self-portrait, around 1830 ©Schwules Museum. Kuva Schwules Museum.

Juuri uusiin tiloihin muuttanut Schwules Museum vastaa tunteisiini kuitenkin hieman kylmästi.

Ripustus on pientä ja sievää, kun se voisi olla tyylikästä ja katseita kääntävää. Pois huonolaatuiset, muualta kopioidut pienet valokuvareprot, tilalle omien kokoelmien mahtavan kiinnostavia kuvia vaikka koko seinän kokoisina suurennoksina! Editointia näyttelyteksteille: ryhmittely, karsinta ja useiden tekstitasojen käyttöönotto auttaisivat jo paljon. Perusnäyttelyn (vaalean)punainen lanka selvemmin esiin: puhutaanko Transformation -näyttelyssä ensisijaisesti Saksasta, Euroopasta vai koko läntisestä kulttuuripiiristä? Kerrotaanko taiteen, kulttuurin, yksilöiden, kategorioiden, liikkeiden vai alakulttuurien historiasta? Miten nämä kertomukset voitaisiin paremmin integroida palvelemaan näyttelyn yläotsikkoa niin, että mieleen ei jäisi vain kimppu erilaisia yksittäistapauksista?

Jochen Hass: Young man on the street, 1953 ©Schwules Museum. Kuva Schwules Museum.

Jochen Hass: Young man on the street, 1953 ©Schwules Museum. Kuva Schwules Museum.

Aistittavissa oli kenties uusien tilojen myötä entisestään ammattimaistuneemman museotoiminnan profiilin hakua. Kun kiinnostavia aiheita ja materiaaleja on paljon, haluaisi kertoa vähän kaikesta. Rajaaminen ja karsiminen on vaikeaa, mutta kävijöitä ja museon viestin perille menoa ajatellen välttämätöntä. Käyntiä suosittelen kuitenkin lämpimästi, vilkaista kannattaa myös vaihtuvat näyttelyt Between Tradition and Modern – Early Paintings of Jochen Hass 1950 to 1955, sekä teemavuoden 2013 osa (valtavasta tekstimäärästä kärsinyt) lesbian. jewish. gay. Vaikka minä ja museo ensikohtaamisella jäimme kunniallisista aikomuksista huolimatta toistaiseksi toisillemme etäisiksi, toivon että ensikerralla suhteemme voisi edetä seuraavalle tasolle: varauksettomaan ihastukseen.

Advertisements

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria, museot, taide

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s