Glaspalast: H2 ja Staatsgalerie Moderne Kunst

Taiteen katsominen on aina hyvin henkilökohtaista. Erityisesti modernin taiteen suhteen ihmiset uskaltavat (onneksi) usein sanoa mielipiteensä varsin suoraan. Suuren yleisön omakseen jo ottamien klassikoiden kanssa ollaan kritiikin suhteen varovaisempia, vaikka Picasso ei syystä tai toisesta kolahtaisikaan. Tunteita herättävä taide ei onneksi kritiikistä kärsi, vaikka makuasioista lähtisikin kiistelemään. Uskoisin lähes kenen tahansa taiteilijan preferoivan jonkin tunteen – oli kyseessä sitten riemu tai inho – herättämistä katsojassa, jos toisena vaihtoehtona on täysi välinpitämättömyys.

Prologi suuntautui vierailuuni Glaspalastissa – Augsburgin paikallisessa kulttuuri- ja taidekeskuksessa – jossa saman katon alla majailee muun muassa neljä eri taidetoimijaa. Avoinnaoloaikojen sallimissa rajoissa pääsin tutustumaan sekä H2 – Zentrum für Gegenwartskunst -keskukseen, että Staatsgalerie Moderne Kunstin Glaspalastin toimipisteeseen. H2 -keskuksessa esillä ollut Uriel Mironin näyttely A Bone’s Throw oli mielestäni mielenkiintoinen ja tunteita herättävä. Mironin veistoksia katsellessa ajatukset kiertyivät muun muassa kohti 1950-luvun lomailuestetiikkaa tai futuristisia kone-eläin-hybridien luurankoja. Omia ajatusketjujani kiinnostavampaa lienee kuitenkin se, että Mironin taide ylipäänsä heitti katsojan sekalaisten mielikuvien ja -yhtymien äärelle – poistuin näyttelystä jos en varsinaista oivallusta niin ainakin kokemusta rikkaampana.

 2013-08-20 15.11.18

Staatsgalerien näyttelytilassa kävi päinvastoin. Jerry Zeniukin Elementary Painting -näyttely ei onnistunut herättämään käytännössä mitään ajatuksia. Suurimmaksi osaksi erilaisista pisteistä (kirjaimellisesti) koostuvassa näyttelyssä ihmettelin lähinnä, ”miksi taiteilijan [oletettu] oivallus ei välity minulle asti” ja ”mitä omaperäistä/kriittistä/ainutlaatuista tällä taiteella on annettavanaan”?

 2013-08-20 15.18.46

Loppuun moitteita oudosta aukiolopolitiikasta, hankaluudesta löytää koko pytinki (joukkoliikenteen vaikeaselkoiset ohjeet) ja (jälleen) yksisilmäisestä saksankielisyydestä, mutta kiitosta aurinkoisesta asiakaspalvelusta. Kiinnostavan näyttelyn perässä kannattaa paikalle suunnistaa, muuten ei välttämättä maksa vaivaa.

Advertisements

Leave a comment

Filed under museot, taide

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s