Monthly Archives: September 2013

Hagia Sofia

Palveltuaan ensin pitkään kunnioitusta herättävänä kirkkona ja sittemmin moskeijana nykyään museokäyttöön pyhitetty Hagia Sofia teki vieraisiinsa yhä edelleen asiaan kuuluvan vaikutuksen. Pääsymaksu museoalueelle ei kuitenkaan sisällä kovin suurta tietomäärää – suositeltavaa onkin jälleen kantaa mukanaan jonkinlaista opaskirjaa, josta saa tarvittaessa luntattua ainakin perusfaktat. (Museon nettisivut vaikuttivat kuitenkin varsin tietorikkailta, ks. linkki yllä.) Rakennus on lisäksi vielä pitkään monivaiheisen restaurointiprojektin armoilla, joten kokonaisnäkymää hallitsevista rakennustelineistä ei kannata yllättyä.

 2013-09-11 10.12.47

Yläkerroksessa sen sijaan oli hyvin ymmärretty kävijöiden kaipuu ihailla kiehtovia yksityiskohtia lähemmin. Useista Hagia Sofiassa sijaitsevista mosaiikeista ja muista kauniista yksityiskohdista oli otettu hyvälaatuiset kuvasuurennokset, jotka olivat esillä toisen kerroksen tiloissa. Kontekstitietoa näidenkin yhteyteen olisi kaivannut enemmän, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kuvista koottu kokonaisuus toimi varsin hyvin. Suurten ja kuuluisien monumenttien yhteyteen pyritään toisinaan tuomaan jopa liian laajoja tai kaukaa haettuja näyttelykokonaisuuksia, jotka usein jäävät vaille ansaitsemaansa huomiota – kävijä kun tulee paikalle katsomaan sitä kuuluisaa monumenttia.

 2013-09-11 09.55.35_2

Toki Hagia Sofian tapauksessa olisi ilo syventyä vaikkapa rakennuksen käyttötarkoitus- tai koristeluhistoriaa valottavaan näyttelykokonaisuuteen – monumenttien kohdalla näkisin kuitenkin, että kiinnostuksen ylläpitämiseksi oleellista on aiheen liittyminen kiinteästi kohteeseen jossa se on esillä. Hagia Sofiaan tutustumisen jälkeen voi suunnata vastapäätä sijaitsevaan Siniseen moskeijaan: täydentämään vierailua käytössä olevan ja Hagia Sofian kilpailijaksi rakennetun moskeijan katsastamisella.

SAMSUNG

Advertisements

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria, museot

Topkapı Palace Museum

Topkapı Palace Museum kuuluu Istanbulin must-see-kohdeluettelon kärkikastiin. Hieman hintavaan pääsylippuyhdistelmään kannattaa ehdottomasti sisällyttää haaremiosion erikseen hinnoiteltu lisäosa, ja aikaa koko kierrokseen on syytä varata riittävästi. Jokin opaskirja tai muu vastaava infolähde on myös suositeltava etukäteishankinta: ryhmämme yhdisti kahden eri matkaoppaan tarjoamat tiedot, mutta alueen ja aiheen laajuudesta johtuen vastaamattomia kysymyksiä jäi silti useita.
2013-09-12 14.36.54
Topkapın alueella on erilaisia museoituja kokonaisuuksia asekokoelmista koruaarteisiin. Jalokivet ja miekat ovat epäilemättä kiinnostavia, mutta suosittelisin varaamaan aikaa itse arkkitehtuurin, maiseman ja alueen kokonaiskuvan ihailemiseen. Pyhien reliikkien osastolla vaatimuksena on kunnioittava pukukoodi, joka tarkoittaa lähinnä naruolkainten ja minishortsien kieltoa – lainahuiveja oli myös tarjolla niitä tarvitseville. Reliikkeihin tutustumisen ajan kaiuttimista kuuluu Koraanin luentaa: itse lukijan löytää reliikkiosion toiseksi viimeisestä huoneesta, jossa voi näytöltä seurata rinnakkain luettavana olevan kohdan arabiankielistä alkuperäistekstiä ja englanninkielistä käännöstä.
2013-09-12 16.20.35
Palatsin ehdottomasti palkitsevin osio oli haaremiosasto. Haaremin alueella oli selvästi väljempää, ja monia kauniita yksityiskohtia oli mahdollista pysähtyä toviksi ihmettelemään. Museoalueen perushälyn jäädessä taustalle myös keskittyminen parani – harmi kyllä haaremissa sijainneet vähäiset infotaulut ja opasteet eivät kyenneet tyydyttämään herännyttä tiedonnälkää. Länsimaisten matkailijoiden mielikuvitusta ja pitkään kiehtoneen haaremiperinteen kohdalla asiallisen ja historiallisiin lähteisiin perustuvan tiedon tarve olisi ollut erityisen suuri: erilaisen estetiikan ympäröimänä vieraita tapoja on edelleen helppo ymmärtää väärin tai arvottaa oman kulttuurin konventioiden mukaisesti. Toivottavasti infotekstejä on siis ainakin tulevaisuudessa suunnitteilla.
2013-09-12 16.36.15
Topkapı on erittäin suositeltava käyntikohde, ja hyvä tapa saada yleissilmäys ottomaanien hallinnon huippukauteen. Museolle kannattaa pyrkiä vaikka heti aamusta: kohteen suosittuus nostaa desibelimääriä ja isot ihmismassat kiristävät joidenkin vierailijoiden hermoja. Kannattaakin aika ajoin istua alas ja ihastella rauhassa varjoisalta penkiltä käsin edessä levittäytyvää näkymää.

Iloinen bloggaaja haaremiosastolla.

Iloinen bloggaaja haaremiosastolla.

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria, museot

Ihlara Valley

Vielä yksi helposti löydettävissä oleva Kappadokian matkailusuositus kulttuurimaisemista ja -ympäristöistä kiinnostuneille. Ihlara Valley on palkitseva kohde niin maisemiensa, vaellusreittiensä kuin historiansakin puolesta (mutta suhtautukaa kriittisesti niihin ainaisesti toistettuihin ja heppoisiin “kristittyjen pakopaikka” -selityksiin). Aikaa kannattaa varata vähintään puoli päivää, mieluummin voi saman tien suunnitella koko päivän mittaisen vaelluspaketin.

Nähtävyyksiksi listattakoon erityisesti useat luolakirkot, joihin opasteiden avulla löytää myös ilman sen suurempaa tietämystä tai opaskirjapinoa. Suosituimpien ja suhteellisen helposti saavutettavien kirkkojen edustalta löytyy usein englanniksi tietoa kohteesta. Muutamassa on jopa pieniä valonlähteitä, mutta mukaan kannattaa ehdottomasti pakata oma taskulamppu. Ja eväitä.

Näkymä ennen laskeutumista laaksoon:

2013-09-09 11.53.55

Ja laakson pohjalla:

SAMSUNG

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria

Göreme Open Air Museum

Göreme Open Air Museum on yksi Kappadokian harvemmista ammatillisesti hoidetuista ja huolletuista, luola-arkkitehtuuria ja asutusta esittelevistä kohteista. Todennäköisesti luostarikeskittymänä toimineen laakson nähtävyydet, ensisijaisesti erittäin kiehtovat kirkot taidokkaine freskoineen, ajoittuvat 900–1100-luvuille. Göreme on yksi Turkin ensimmäisistä UNESCO:n maailmanperintökohteista, jonka listalla se on pitänyt paikkaa jo vuodesta 1984.

 2013-09-08 12.11.26_2

Ammatillisuus ja virallinen tunnustus näkyvät myös kävijämäärissä, jotka ovat selvästi muita kohteita runsaampia. Harvemmin tallattuja reittejä suosivan matkailijan kannattaa silti pysähtyä myös Göremessä: vaikka kohteissa tarjolla ollut tietomäärä ei omaan makuuni riittävä ollutkaan, oli sitä kuitenkin monin verroin enemmän kuin muualla. Pääsylipun oheen olisin mielelläni ostanut esimerkiksi aluetta ja sillä sijaitsevia rakennelmia yksityiskohtaisemmin esittelevän info-vihkon, mikäli sellainen olisi ollut tarjolla. Audio-oppaita näytti moni vierailija viisaasti suosivan, mutta harmi kyllä niiden tarjoaman tiedon äärelle ei enää kotona reissua muistellessa voi palata: siksi olisin kaivannut kohtuuhintaista ja suhteellisen kevyellä konseptilla tekstimuotoon toteutettua vastinkappaletta.

 2013-09-08 12.30.30

Göremen kiertelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa ja mukavat kengät – esteettömästä kulusta on turha haaveilla, mutta verrattuna moniin muihin kohteisiin pääsee museon alueella kohtuullisesti liikkumaan esimerkiksi lasten kanssa. Vierailijoita varten rakennettuja portaita ja kaiteita on tarjolla osassa kohteita. Sisätiloissa valokuvaus on pääsääntöisesti säilyvyyssyistä kielletty, mutta hienoja näkymiä maisemakuvauksesta kiinnostuneille on tarjolla runsaasti. Muista käydä myös hieman sisäänkäynniltä sivuun jäävässä Tokali-kirkossa ihailemassa arvokkaalla lapis lazulilla toteutettuja kauniita freskopintoja.

Leave a comment

Filed under museot

Kappadokian luolakirkot: kauneus ja korvaamattomuus vastaan historiattomuus ja näköalattomuus

Viiden päivän ajan kuuden hengen ammattilaisista ja entusiasteista koostuva seurueemme etsi, jäljitti, kiipesi, kiersi, kolusi, tasapainoili ja ihasteli Kappadokian mahtavia luolakirkkoja, erakkoloita, asuinyhteisöjä, sekä muuta kiveen kaiverrettua ja kaivettua historiaa.

 SAMSUNG

Vaikka hyvin tiesimme vierailemamme aikaisemmin (toisinaan hyvin) dokumentoiduissa ja kartoitetuissa kohteissa, oli pientä tutkimusmatkailijahymyä mahdotonta pitää poissa huulilta, kun useiden kymmenien metrien kiipeämisen ja kivenlohkareiden väistelyn jälkeen astuimme vuosisatojen takaisen kupolikaton alle, jonka pinnasta jälleen uutta vierailijaa tuijottavat pyhimykset, serafit ja Jeesuksen elämästä kertovat freskosyklit.

 2013-09-07 17.33.58

Matkalla tehtyjen havaintojen mukaan syrjäisyys korreloi säilyvyyden ja suosittuus tuhovimman kanssa. Ilkivalta ja vandalismi olivat kohdanneet jokaista pientäkin freskopalaa, ja valvonnan puuttuessa helpoimmin matkailijoille (ja paikallisille) saavutettavat kohteet olivat kärsineet pahimmin. Maanjäristyksiltä ja luonnonilmiöiltä säästyneiden osien, yli tuhat vuotta vanhojen freskojen pintaan oli surutta vieri viereen raaputettu ”I was here” -tyyppisiä kirjoituksia, joiden päiväykset ulottuivat aina 1800-luvun jälkipuoliskolta kuluvalle vuodelle. Surulliseksi veti, vaikka olinkin iloinen päästessäni katsomaan freskoja niiden alkuperäisillä sijainneilla.

 SAMSUNG

Korvaamattoman arvokkaiden freskojen pintaan vedeltyjä naarmuja katsellessani pohdin ajattelemattomuutta, näköalattomuutta, historiattomuutta ja egosentrisyyttä, jotka oman kokemukseni mukaan ensisijaisesti ovat ilkivallan taustalla. Usein kohteen:

  • arvoa ei tunneta tai ymmärretä (pitkä ja ainutlaatuinen kristillinen perinne osana alueen identiteettiä suljetaan virallisen kertomuksen ulkopuolelle tai tutustumista siihen ei rohkaista)

  • ei nähdä koskettavan omaa elinpiiriä (juuri kukaan ei ole kiinnostunut vahingoittaako sitä vai ei, vahingoittamisesta ei seuraa sanktioita)

  • potentiaalia ei tunnisteta riittävän ajoissa (kohteilla on hyvät mahdollisuudet houkutella historiasta kiinnostuneita matkailijoita, mutta matkailija ei halua jatkuvasti katsella muistutuksia muiden tihutöistä)

  • konservointiin tai edes vartiointiin ei ole lainkaan resursseja (maanjäristysalueella myös luonnon oma eroosio voi nopeasti tehdä tyhjäksi pitkänkin ponnistelun tulokset)

 2013-09-09 13.46.18

Kappadokiankin tapauksessa kerran tuhottua on huomattavasti vaikeampi (jos ei mahdoton) elvyttää henkiin. Ilman historiatietoisuutta lisääntyy kapeakatseisuus ja sen myötä suvaitsemattomuus: varhainen, vieras kulttuuri alkaa vaikuttaa yhdentekevältä, ja reaktiot ovat tämän mukaisia.

Jos sen sijaan kohteen arvo tunnetaan ja koetaan omaksi säästyvät myös suojelurahat – parhaassa tapauksessa monimuotoisesta menneisyydestä kiinnostuvat muutkin, ja kaikki osapuolet voittavat. Kappadokian kristillisen kulttuuriperinnön suhteen en toistaiseksi ole kovin optimistinen, vaikka myös hyviä ratkaisuja oli viime aikoina selvästi tehty. Elättelen silti toivoa siitä, että vielä muutaman kymmenenkin vuoden kuluttua kiinnostuneille olisi jäljellä jotain sen maailmankuvan merkeistä, joka yli tuhat vuotta sitten muokkasi aikalaisten suhdetta toisiinsa ja ympäröivään maailmaan.

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria

Rund um die Welt – matkalle valmistautuessa

Palaan vielä kerran tunnelmoimaan yhtä Berliinin näyttelysuosikeistani: Rund um die Welt -näyttelyn katalogin kuvat ansaitsivat päästä ilahduttamaan myös blogin puolelle. Julisteet ovat erinomaisia esimerkkejä arjen kuvakulttuurista ja sen muutoksesta. Näitä noin 1920-1950-luvuille ajoittuvia esimerkkejä katsellessa myös nykyinen kuvakulttuuri – johon silmämme on jo tottunut – asettuu uuteen valoon.

 2013-07-29 18.30.50

Nykyisin puhutaan paljon mielikuvamainonnasta ja sen vaikutuksista – usein puhujan sävy antaa ymmärtää ilmiön olevan varsin uusi (ja toisinaan myös epäilyttävä). Näitä julisteita katsoessa mielikuvilla pelaaminen ja niihin vetoaminen on kuitenkin selvästi nähtävissä. Pikemminkin voisi sanoa, että nykyiset ”kauniisti päivettynyt heteroydinperhe rantalomalla” -matkailumainokset ovat mielikuvituksettomia. Toki niissä on mielikuvamainontaa, mutta aikaisempien vuosikymmenien edeltäjiin nähden näyttäisi siltä, että nykykuluttajalle myös mielikuvat pitää vääntää rautalangasta. Tässä on syytä painottaa, että en kaipaa takaisin näissäkin esimerkeissä esiintyvää toiseuttavaa ja eksotisoivaa kuvastoa, joka ikävä kyllä elää vielä varsin tiukassa myös tämän päivän matkailumainoksissa. Sen sijaan uskon, että myös nykyään olisi olemassa tilaus tyylikkäälle, selkeälle ja omaan ilmaisuvoimaansa luottavalle graafiselle ilmaisulle. Sitä odotellessa voi onneksi selata näyttelykatalogia.

 2013-07-29 18.31.30

2013-07-29 18.33.30

2013-07-29 18.35.31

2013-07-29 18.36.30

2013-07-29 18.38.55

Kuvien myötä pieni blogitaukoilmoitus: frau suuntaa seuraavaksi matkalle Kappadokiaan ja Istanbuliin, nähdään myöhemmin syyskuussa!

Kaikki kuvat Rund um die Welt -näyttelyn katalogi | © Deutsches Historisches Museum

Leave a comment

Filed under arjen kuvat

Fuggerei

Vielä viimeiset kuvat Augsburgin kulttuurikohteista. Fuggerei on tiettävästi maailman vanhin sosiaalisen asutuksen muoto, Jakob Fuggerin vuonna 1521 Augsburgin kunniallisesti köyhtyneille kansalaisille perustama asutuskortteli. Aikanaan Fuggerin vallankumouksellinen idea oli auttaa köyhtyneitä asukkaita auttamaan ”itse itseään”: tarjoamalla edullinen ja ihmisarvoinen asuminen mahdollistettiin myös töiden vastaanottaminen.

Hienointa Fuggereissa on ehdottomasti sen jatkuvuus nykypäivään: kortteleita ei ole museoitu elottomiksi, vaan 67 rakennukseen sijoittuvissa 140 asunnossa asuu yhä nykyään noin 150 asukasta. Vuokra ei ole kokenut inflaatiokorotuksia, vaan on edelleen sama kuin perustusajankohtana. Nykyvaluutalle käännettynä asuminen maksaa 0,88 euroa vuodessa (joskin tämä summa ei sisällä lämmityskuluja), sekä kolme eri rukousta perustajan ja Fuggerin perheen puolesta rukoiltuna päivittäin – toivon todella että tälle on erillinen kohta vuokrasopimuksessa! Toiminta rahoitetaan kokonaan lahjoitusvaroin, niin nyt kuin ennenkin.

2013-08-21 12.33.35

Parhaimmillaan Fuggerei onkin rauhallisesti aurinkoisena päivänä kierreltynä. Kävelyn lomassa voi poiketa 1500-luvun mukaisesti kalustettuun ”malliasuntoon”, Fuggerein historiaa esittelevään näyttelyyn tai toisen maailmansodan ajoista kertovaan bunkkeriin. Parasta on kuitenkin paikan ainutlaatuinen tunnelma, josta nauttimiseen riittää lyhytkin kävelylenkki hyvää tehneiden rakennusten lomassa.

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria, museot