Tag Archives: Essen

Museum Folkwang

Päiväretkellä Esseniin oli juuri taidemuseon mentävä kolo: Museum Folkwang pääsi silti yllättämään suurella koollaan. Museolle pääsee päärautatieasemalta ns. kulttuuripolkua pitkin, joka on ilmeisemminkin pystytetty Essenin ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2010. Sinisiä neliöitä seuraamalla päätyy noin vartin kävelyn jälkeen museolle – matkan varrella voi muuten ihailla Alvar Aallon suunnittelemaa Aalto Ballet Theateria, pientä tutun oloista Suomi-palaa keskellä läntistä Saksaa.

 2013-07-10 13.06.02

Itse Museum Folkwang oli laajuudestaan huolimatta varsin selkeä kokonaisuus – lajissaan siis harvinaisuus. Kokoelmien puolelta esillä oli lähinnä maalaustaidetta 1700-luvulta 2000-luvulle, pääpainon pitäytyessä toisen maailmansodan jälkeisessä taidekentässä. Omaksi erikoisalaksi museo ilmoittaa myös ei-eurooppalaisen taiteen, jonka tilat kellarikerroksessa olivat mielestäni varsin harkitusti toteutetut. Erityisesti pidin kokoelmien ripustuksen rauhallisesta tunnelmasta.

Seuraa neliöitä.

Seuraa neliöitä.

Vaihtuvien näyttelyiden kokoonpano oli tällä kertaa erityisesti mieleeni,valinnanvaraa oli peräti neljän kokonaisuuden verran. Made in Germany -näyttely kokosi Leonard Freedin mustavalkovalokuvien muodossa elävän dokumentin saksalaisesta arkipäivästä 1950- ja 1960-luvuilla: poliittisista tapahtumista yksityisiin ilonhetkiin tai kesäpäivän viettoon joen rannalla. Just What Is Not Possible -näyttelyyn museo oli kutsunut taiteilijoita, jotka tarkastelevat maalauksen ja tilallisuuden suhdetta: maalaus tilana ja itse maalaus objektina tilassa. Esillä oli vielä Sebastian Rugin Seeing in Drawing, jossa toisinaan kevyesti käytetty määre ”yksityiskohtainen” saa aivan uuden merkityksen.

 2013-07-10 13.15.10

Sokerina pohjalla oli Museum Folkwangin osana olevan Deutsches Plakat Museumin kesänäyttely The Title Is Continued In The Picture Hans Hillmannin elokuvajulisteista. Kerta kaikkiaan ihana kokonaisuus arkisesta kuvakulttuurista, jossa mukana on harkittu taiteellinen ulottuvuus. Näyttely osoitti jälleen kerran, kuinka valtava määrä kulttuurihistoriaa arkisten kuvallisten esitysten lomaan tallentuu. Lisäksi se oli varmasti hauska, kiinnostava ja helposti lähestyttävä kokonaisuus myös erityisesti niille vierailijoille, joille nykytaide muutoin tuntuu kaukaiselta tai vieraalta. Lisää näitä!

Advertisements

Leave a comment

Filed under arjen kuvat, kulttuurihistoria, museot, taide