Tag Archives: Kappadokia

Ihlara Valley

Vielä yksi helposti löydettävissä oleva Kappadokian matkailusuositus kulttuurimaisemista ja -ympäristöistä kiinnostuneille. Ihlara Valley on palkitseva kohde niin maisemiensa, vaellusreittiensä kuin historiansakin puolesta (mutta suhtautukaa kriittisesti niihin ainaisesti toistettuihin ja heppoisiin “kristittyjen pakopaikka” -selityksiin). Aikaa kannattaa varata vähintään puoli päivää, mieluummin voi saman tien suunnitella koko päivän mittaisen vaelluspaketin.

Nähtävyyksiksi listattakoon erityisesti useat luolakirkot, joihin opasteiden avulla löytää myös ilman sen suurempaa tietämystä tai opaskirjapinoa. Suosituimpien ja suhteellisen helposti saavutettavien kirkkojen edustalta löytyy usein englanniksi tietoa kohteesta. Muutamassa on jopa pieniä valonlähteitä, mutta mukaan kannattaa ehdottomasti pakata oma taskulamppu. Ja eväitä.

Näkymä ennen laskeutumista laaksoon:

2013-09-09 11.53.55

Ja laakson pohjalla:

SAMSUNG

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria

Göreme Open Air Museum

Göreme Open Air Museum on yksi Kappadokian harvemmista ammatillisesti hoidetuista ja huolletuista, luola-arkkitehtuuria ja asutusta esittelevistä kohteista. Todennäköisesti luostarikeskittymänä toimineen laakson nähtävyydet, ensisijaisesti erittäin kiehtovat kirkot taidokkaine freskoineen, ajoittuvat 900–1100-luvuille. Göreme on yksi Turkin ensimmäisistä UNESCO:n maailmanperintökohteista, jonka listalla se on pitänyt paikkaa jo vuodesta 1984.

 2013-09-08 12.11.26_2

Ammatillisuus ja virallinen tunnustus näkyvät myös kävijämäärissä, jotka ovat selvästi muita kohteita runsaampia. Harvemmin tallattuja reittejä suosivan matkailijan kannattaa silti pysähtyä myös Göremessä: vaikka kohteissa tarjolla ollut tietomäärä ei omaan makuuni riittävä ollutkaan, oli sitä kuitenkin monin verroin enemmän kuin muualla. Pääsylipun oheen olisin mielelläni ostanut esimerkiksi aluetta ja sillä sijaitsevia rakennelmia yksityiskohtaisemmin esittelevän info-vihkon, mikäli sellainen olisi ollut tarjolla. Audio-oppaita näytti moni vierailija viisaasti suosivan, mutta harmi kyllä niiden tarjoaman tiedon äärelle ei enää kotona reissua muistellessa voi palata: siksi olisin kaivannut kohtuuhintaista ja suhteellisen kevyellä konseptilla tekstimuotoon toteutettua vastinkappaletta.

 2013-09-08 12.30.30

Göremen kiertelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa ja mukavat kengät – esteettömästä kulusta on turha haaveilla, mutta verrattuna moniin muihin kohteisiin pääsee museon alueella kohtuullisesti liikkumaan esimerkiksi lasten kanssa. Vierailijoita varten rakennettuja portaita ja kaiteita on tarjolla osassa kohteita. Sisätiloissa valokuvaus on pääsääntöisesti säilyvyyssyistä kielletty, mutta hienoja näkymiä maisemakuvauksesta kiinnostuneille on tarjolla runsaasti. Muista käydä myös hieman sisäänkäynniltä sivuun jäävässä Tokali-kirkossa ihailemassa arvokkaalla lapis lazulilla toteutettuja kauniita freskopintoja.

Leave a comment

Filed under museot

Kappadokian luolakirkot: kauneus ja korvaamattomuus vastaan historiattomuus ja näköalattomuus

Viiden päivän ajan kuuden hengen ammattilaisista ja entusiasteista koostuva seurueemme etsi, jäljitti, kiipesi, kiersi, kolusi, tasapainoili ja ihasteli Kappadokian mahtavia luolakirkkoja, erakkoloita, asuinyhteisöjä, sekä muuta kiveen kaiverrettua ja kaivettua historiaa.

 SAMSUNG

Vaikka hyvin tiesimme vierailemamme aikaisemmin (toisinaan hyvin) dokumentoiduissa ja kartoitetuissa kohteissa, oli pientä tutkimusmatkailijahymyä mahdotonta pitää poissa huulilta, kun useiden kymmenien metrien kiipeämisen ja kivenlohkareiden väistelyn jälkeen astuimme vuosisatojen takaisen kupolikaton alle, jonka pinnasta jälleen uutta vierailijaa tuijottavat pyhimykset, serafit ja Jeesuksen elämästä kertovat freskosyklit.

 2013-09-07 17.33.58

Matkalla tehtyjen havaintojen mukaan syrjäisyys korreloi säilyvyyden ja suosittuus tuhovimman kanssa. Ilkivalta ja vandalismi olivat kohdanneet jokaista pientäkin freskopalaa, ja valvonnan puuttuessa helpoimmin matkailijoille (ja paikallisille) saavutettavat kohteet olivat kärsineet pahimmin. Maanjäristyksiltä ja luonnonilmiöiltä säästyneiden osien, yli tuhat vuotta vanhojen freskojen pintaan oli surutta vieri viereen raaputettu ”I was here” -tyyppisiä kirjoituksia, joiden päiväykset ulottuivat aina 1800-luvun jälkipuoliskolta kuluvalle vuodelle. Surulliseksi veti, vaikka olinkin iloinen päästessäni katsomaan freskoja niiden alkuperäisillä sijainneilla.

 SAMSUNG

Korvaamattoman arvokkaiden freskojen pintaan vedeltyjä naarmuja katsellessani pohdin ajattelemattomuutta, näköalattomuutta, historiattomuutta ja egosentrisyyttä, jotka oman kokemukseni mukaan ensisijaisesti ovat ilkivallan taustalla. Usein kohteen:

  • arvoa ei tunneta tai ymmärretä (pitkä ja ainutlaatuinen kristillinen perinne osana alueen identiteettiä suljetaan virallisen kertomuksen ulkopuolelle tai tutustumista siihen ei rohkaista)

  • ei nähdä koskettavan omaa elinpiiriä (juuri kukaan ei ole kiinnostunut vahingoittaako sitä vai ei, vahingoittamisesta ei seuraa sanktioita)

  • potentiaalia ei tunnisteta riittävän ajoissa (kohteilla on hyvät mahdollisuudet houkutella historiasta kiinnostuneita matkailijoita, mutta matkailija ei halua jatkuvasti katsella muistutuksia muiden tihutöistä)

  • konservointiin tai edes vartiointiin ei ole lainkaan resursseja (maanjäristysalueella myös luonnon oma eroosio voi nopeasti tehdä tyhjäksi pitkänkin ponnistelun tulokset)

 2013-09-09 13.46.18

Kappadokiankin tapauksessa kerran tuhottua on huomattavasti vaikeampi (jos ei mahdoton) elvyttää henkiin. Ilman historiatietoisuutta lisääntyy kapeakatseisuus ja sen myötä suvaitsemattomuus: varhainen, vieras kulttuuri alkaa vaikuttaa yhdentekevältä, ja reaktiot ovat tämän mukaisia.

Jos sen sijaan kohteen arvo tunnetaan ja koetaan omaksi säästyvät myös suojelurahat – parhaassa tapauksessa monimuotoisesta menneisyydestä kiinnostuvat muutkin, ja kaikki osapuolet voittavat. Kappadokian kristillisen kulttuuriperinnön suhteen en toistaiseksi ole kovin optimistinen, vaikka myös hyviä ratkaisuja oli viime aikoina selvästi tehty. Elättelen silti toivoa siitä, että vielä muutaman kymmenenkin vuoden kuluttua kiinnostuneille olisi jäljellä jotain sen maailmankuvan merkeistä, joka yli tuhat vuotta sitten muokkasi aikalaisten suhdetta toisiinsa ja ympäröivään maailmaan.

Leave a comment

Filed under kulttuurihistoria